Kahvila-asioita...

Kaikkien syksystä lähtien alkaneiden elämänmuutosten ja kiireiden keskellä ei ole oikein ehtinyt ylöskirjoittaa kahvila-asioita. Ja, enpä nytkään kahviloista perinpohjaisesti kirjoita.

Toteanpa vaan, että Bulevardin kahvisalonki on kyllä keskeinen kahvila, jossa istua ja kohdata ystäviään ja tuttaviaan.
Siellä on laktoosittomien makeiden ja suolaisten tarjonta monipuolista, hyvää kahvia, mukava henkilökunta ja mainio ympäristö ja hyvät tuolit istua. Minun kestosuosikkini Helsingissä, jota ei näköjään mikään kahvila niin vain voi voittaa :)

Lasipalatsin cafe ei ole tarjonnan puolesta hyvä paikka: laktoositonta tuskin saa, ja jos jotain saa, niin valinnanvaraa ei juuri ole. Kahvi on tavanomaista kahvia. Tuolit ovat pikaista istumista varten.
Ja, kaikesta huolimatta, sielläkin on tullut käytyä useampia kertoja: sijainnin tähden.

Ja, loppusyksyn-talven aikana kahvitellut olen DTM:ssä (siellä saa suolaista syötävää laktoosittomana, ja halvalla), Yrjönkadun
Wayne's Coffeessa (yllätyksetöntä, hyvää kahvia yllätyksellisen mukavassa ympäristössä),
Kluuvin Robert's Coffeessa (yllätyksetöntä, hyvää kahvia ympäristössä, josta en pidä, vaan kahvila on pikapaikkojen pikapaikka - tosin, kesällä kesäterassi on mukava juttu),
ja.... ja.... Apua, kun en ole heti kahviloiden nimiä ylöskirjannut, niin mitenpä niitä muistaisin enää...

Oulussa näytti Rotuaarin pallon likellä olevan samat vanhat ihanat kahvilat kuin aina ennenkin. Bisketti on Oulun ihanin kahvila, ja siellähän se iloisena edelleenkin vastaanotti asiakkaitaan :)
Ja, Biskettiä kuta kuinkin vastapäätä, pieni Antellin kahvila näytti tarjoavan herkkujaan - huomasin kaihoisasti, kun pallolla olin treffejä odottamassa :)
Antellin pieni Rotuaarin kahvila on oleellinen osa Oulua, vaikka Bisketti on kyllä kaiken tarjonnan ja miljöön puolesta jo eurooppalaisen ihana kahvila.
Antellin Kahvila on perinteinen oululainen, jossa on paikallisuuden mukavaa ja persoonallista tuntoa.

Oulun lentokentällä terminaalissa lähteville lennoille odotellessa voi pistäytyä toisen kerroksen kahvilassa. Kyseinen kahvila on valaistukseltaan tasan niin hämärä, että varmasti alkaa unettamaan, tai rauhoittuu ennen lentoa :)
Kahvi siellä on tavanomaista, ja laktoositonta tarjontaa ei paljonkaan, mutta löytyi kysyttäessä jotakin sentään. Kahvilan työntekijä oli ystävällinen ja mukava.
Itse asiassa kyseinen kahvila on mukava paikka istuksia, ja vaikkapa ottaa lasillinen jotakin kahviakin väkevämpää. Kannattaa pistäytyä, jos on Oulusta lentoon lähdössä :)

Enpä sitten ole muuallakaan ehtinyt kahviloiden nimiä ylöskirjata, joten en niistä yksityiskohtaisia raportteja tee.
Mutta, esimerkiksi Lahden keskustassa Anttilan alakerrassa, on pieni kahvila, jossa oli mukavan oloinen mieshenkilö töissä, ja tarjosi siellä hyvät kahvit ja laktoositontakin sanoi löytävänsä sekä suolaisessa että makeassa.
Kahvilan nimeä en muista, mutta se on pikakahvilan tyyppinen: nauti hetki hyvästä kahvista, ja jatka sitten matkaasi :)
Pari muutakin kahvilaa Lahdesta voisi mainita. Toinen niistä on Lahden kauppahallin päädyssä (ja nimeä en tietenkään muista).
Se kahvila on pieni, ja siihen on pyritty sisällyttämään suomalaista, perinteikästä sisustusta... Kun pistäydyin siellä, kahvi sattui olemaan huonoa: se oli
aivan hurjan laihaa, ja työntekijäkin vaikutti ylikiireiseltä... Ei mukava vaikutelma. Mutta, kahvilan asiakkaat sitten: hepä vaikuttivatkin mielenkiintoisilta ja mukavilta :) Tietenkin minä valitsin kaikkein mielenkiintoisimman oloisen asiakkaan ja menin hänen pöytäänsä istumaan kahville.
Ja, nappiosuma :) Siinäpäs tulikin, yllättäen mukava keskusteluhetki, ja lämmin, iloinen mieli :)
Kyseinen kahvila täytyy tsekata uudelleen. Kahvilan miljöö oli persoonallinen ja luulisinpa siellä vielä saatavan hyvää kahviakin :)

Lahdessa, sen suuren suuren järven rannalla, on kiva kahvila vanhassa puutalossa (kahvila Kariranta nimeltään?). Se kahvila koostuu pienistä huoneista,
jossa kussakin oli pöytiä kahvitteluun. Ja, seinillä oli tauluja: taidenäyttely kahvitellessa :)
Pidin siitä kahvilasta. Koko kahvilamiljöö oli vanha ja tehty sen mukaiseksi persoonalliseksi kahvihetkipaikaksi.
Täytyy sanoa, että kyseistä kahvilaa en nyt kehu, enkä moiti (vaikka laktoositonta siellä ei sillä kertaa tarjottukaan), sillä se kahvila vaatii toisen kahvireissun ennen kuin siitä kirjoittaisin... Miljöönä se oli niin persoonallinen ja rauhallinen, ja siellä oli oma, kivan ihana tunnelmansa, että sinnehän on palattava vielä, ja ehkäpä siellä sitten on satsattu myös laktoosittomiinkin tarjoiluihin :)

Siis, kahveilla on tullut käytyä, mutta elämä on ollut liian hektistä ylöskirjatakseni kahviloita nimineen ja miljöötunnelmineen ;)
Teen parannuksen tässä asiassa heti miten ;)

Huoviselle tukea ja kiitosta

Englannissa keskustellaan Katolisen kirkon ja maan lakien suhteista koskien tiettyjä ns. homokysymyksiä.

Suomessa on tehty kantelu Luterilaisen kirkon tuomiokapituliin papista, joka on siunannut naisparin liiton.

Onneksi kirkossamme on pappeja, muitakin kuin Leena Huovinen, jotka eivät kiellä Jumalan siunaavaa läsnäoloa niiltä ihmisiltä, joille Jumala, ja Jumalan siunaus, merkitsevät :)
Tällaisten Leena Huovisen kaltaisten pappienkin tähden sitä vielä kuuluu kirkkoon, sillä niin kauan kuin on kirkossa pappeja, jotka eivät kiellä Jumalaa niiltä ihmisiltä, ketkä Jumalaa kaipaavat, on vielä toivoa kirkossakin :)

Mielipideasiaa

Kotimaan verkkolehdessä etusivulla on äänestys, jossa kysymyksenä on:
Hyväksytkö homoparien kirkollisen siunauksen?

Eikö tämän asia ole Suomen Lain, ja sieltä kohdan Kirkkolaki, mukaan täysin selkeä kysymättäkin?

Kirkkolain mukaan kirkko kerää jäseniltään veroja. Verorahoilla kirkko tuottaa näille veronmaksajille tiettyjä palveluja. Näihin palveluihin kuuluu myös kirkon tilojen vuokraaminen mm. siunaus- ja vihkitilaisuuksiin.
Koska homot maksavat saman kirkollisveron kuin heterotkin, tulee silloin em. lain mukaan kirkon tiloja vuokrata heidänkin parisuhteittensa siunaustilaisuuksiin. Laissa ei nimittäin ole kohtaa, että verorahoilla tuotettaisiin palveluita vain heteroveronmaksajille ja että homoveronmaksajille ei saa tuottaa samoja palveluja, mutta heiltä kylläkin tulee kerätä sama vero kuin heteroilta.

Tällä hetkellähän tilanne on se, että papit kyllä siunaavat homoparejakin, mutta tätä siunaustilaisuutta ei saa pitää kirkon tiloissa, sillä kirkko vuokraa tilojaan vain heteroveronmaksajille, mutta ei homoveronmaksajille.

Totta kai kaikille kirkollisveronmaksajille tulee tarjota samat palvelut. Sen sanoo laki, eikä siinä ole mitään kysymistä.

Ja siitä hengellisestä puolesta: mikä kirkko se sellainen on, joka päättää, että Jumalan siunausta ei haluta kaikille ihmisille, vaan ainoastaan sellaisille ihmisille, jotka miellyttävät vanhoillisia uskovaisia?
Mikä kirkko se sellainen kirkko on, joka ei halua Jumalan siunaavan kaikkia ihmisiä, vaan haluaa Jumalan siunaavan vain sellaisia ihmisiä, jotka miellyttävät vanhoillisia uskovaisia?

Jos se Jumala on oikeasti olemassa, niin tuskin Hän siunaustaan ja läsnäoloaan säätelisi sen mukaan, miten luterilaisen kirkon toimintatavat määräävät. Jumala siunaa ketä haluaa, vaikka kirkko ei siunata haluakkaan ketä vain, vaan ainoastaan heteroita. Ja, vaikka kirkko ei halua Jumalan olevan läsnä homojen elämässä, niin tuskinpa Jumala kirkkoa tottelee, vaan Hän on läsnä homojenkin elämässä kuten heteroidenkin.

Siunaus on sellainen, joka tulee Jumalalta, eikä ihmisiltä. Kun pappi siunaa, niin pappi on siinä vain välittäjänä Jumalan ja ihmisten välillä. Ja, Jumala on se, joka siunaa. Miten kukaan ihminen, pappi voi kieltää Jumalan läsnäolon toisilta ihmisiltä? Eiköhän sellainen pappi, ihminen ole asettanut itsensä Jumalan paikalle ja alistanut Jumalan oman tahtonsa vangiksi. Tai, hän on ainakin kuvitellut kykenevänsä alistamaan Jumalan ja kuvitellut saaneensa Jumalan toimimaan oman mielensä mukaan.
Todellisuudessa, jos Jumala oikeasti olemassa olisi, niin Jumalahan ei tottelisi vanhoillisten uskovaisien ajatuksia, vaan Hän siunaisi keitä haluaisi, eikä vain niitä, joita vanhoilliset uskovaiset siunata haluavat.
Näissä asioissa vanhoilliset papit ja vanhoilliset uskovaiset kuvittelevat Jumalan olevan kone, joka toimii heidän mielensä mukaisesti. Näissä asioissa heidän Jumalansa on rajoittunut ja pieni. Mutta, itse he eivät sitä huomaa, että he ovat tehneet Jumalasta inhimillisen ja rajoittuneen. Kirkon Jumala: onko Hän jatkossakin rajoittunut ja pieni?

Kysymyksenhän tulisi kuulua näin (kun Kotimaan kysymyksenasettelussa käytettiin käsitettä "kirkollinen siunaus"):

Saako kirkko edelleen jatkossakin rikkoa Kirkkolakia siten, että se ei anna kaikille veronmakasajilleen samoja palveluita, jotka tuotetaan kirkollisverorahoilla?

Kirjoittavalle sattuu ;)

Minulla menee usein, vallankin väsyneenä, niin sanotusti sanat solmuun. Tulee puhuttua sekoja, tai sanottua jotakin niin niin väärin, että lopultakaan ei voi muuta kuin nauraa itselleen - tai, jos tilanne on nolo, niin sitten sitä nauraa ainakin jälkeen päin.

Omia kirjallisia ilmaisuvirheitä kun ei niin huomaa, niin toisten tekemät hassut kirjalliset ilmaisut ja sanomalehtikieli ilostuttavat tai kummastuttavat päivää mukavasti ;)

Esimerkiksi tänään Iltalehdessä on otsikko
Venäläisjuniin myös sukupuolijako

Toinen otsikko em. lehdessä sai minut pohtimaan, enkö pysy mukana suomenkielen uudissanoissa:
Taksinaista tapolla uhanneellle tuomio

Ja, sitten hassu ohje Sienikirjasta:
Opettele kaikki myrkkysienet. Poimi vain tuntemiasi sieniä.

Tietojenkäsittelytieteissä tehdyn erään gradun otsikko on paljon puhuva:
Käytönaikaiset ohjeet esikouluikäisten lasten käyttöliittymissä.


Ja, lääkärithän ovat saneluissaan aivan klassikkoja tässä lajissa:
Kertoo, että korvalehdet saattavat aamulla olla kovin kivuliaat, kun ne nostetaan tyynyltä.

Kertoo, että melupaikan työtaso ei ole kovinkaan korkea.

Potilas autonkuljettaja. Muutoin terve.

Niskakivun vuoksi otettiin kaularanka-rtg, jota katsoin yhdessä kir. päivystäjän kanssa, joka oli mielestäni normaali.


Tekevätpä siis muutkin hassuja ilmaisuja, enkä sentään ole ainoa sitä laatua ;)

Chrisse Johansson

Kuka hän oikeastaan on?
Ja, toisaalta: mitä siitä kuka hän on? Tärkeintä on, että hän on ollut, ja on. Hän on vain se ihminen, joka on kirjoittanut ne kaikki sanat, jotka ovat soineet ja eläneet lävitse lähes kaikkien suomalaisten... Ihmeellistä... Hän on sanoineen ollut koskettamassa kai satojatuhansia ihmisiä. Sanoillaan vienyt heitä eteen päin. Sanoillaan ollut läsnä, kun ihmiset ovat elämäänsä ja tunteitansa kokeneet ja toinen toisilleen jakaneet.

Ihmeellistä. Että joku ihminen on niin paljon ja koko ajan ollut niin monille läsnä. Ja, kuitenkaan meistä tuskin monikaan häntä tuntee. Tuskin meistä monikaan hänestä mitään tietää. Ja, ei kai meidän tarvitsekaan tietää. Eikä kai tarvitse häntä tuntea.
Hän vain on kaikille sanoillaan läsnä, ja kuitenkaan monikaan ei tiedosta persoonaa, ihmistä sanojen takana. Hän antaa lahjaa: sanoja tunteiden jakamiseen.
Ja, hänen lahjaansa ilolla vastaanotetaan. Mutta - kuka tuntee hänet? Kuka tietää hänet?
Ja, mitä siitä, vaikkei häntä tunnettaisikaan... ...
Onhan niin paljon siinä, mitä hän on meille sanoillaan jakanut*. Minä vain mykistyn siinä, miten hän on kyennyt siihen... Mistä ne kaikki sanat ovat kummunneet... Mitä on se lahjakkuus ja nerokkuus, ja elämä, joka synnyttää näitä sanallisia kosketuksia, ja jotka löytyvät kymmenien vuosien saatoissa, aina vaan, uusiin tilanteisiin...

Kuten nyt tähänkin suuntaan (ulkomuistista):

Ylle meren ja hiekan
alle lokkien viitan
sunt ajatuksissani tuon
ja toivon yhtä suudelmaa.
Tuon sieluni rantaan -
sen otatko vastaan?
Sen sinulle voisinko antaa
kuin ainoan tähden?

Niin paljon mä tunnen
kenet syliini suljen
kenelle antaa nämä tunteeni saan

En kasvojas tunne
en nimeäs kuule
en sanaakaan sano kun etsin sua itseäin vasten.

Niin nosemme laivaan
ohi meren ja taivaan
sä heräsit vierelläin
ja sanoisit
kulta

Niin paljon mä tunnen
sinut syliini suljen -
On kaikki mitä sanoa voin:
mä olen vain sun
---
Vasten auringon siltaa
säteet myöhäiseen iltaan
sinut vierelleni tuon ja sulle hellyyteni suon.
Jäisit siihen ystäväin, jäisit siihen ystäväin -
on hyvä näin.



-Chrisse Johansson-

*Vuodesta 1969 alkaen Chrisse Johansson on sanoittanut yli 2500 laulua. Sanoitusten laajuus on mykistävää...
Hän on antanut sanoja ihmisten tunteille laidasta laitaan, kuten esimerkiksi biiseissä Hymyillen, De va kukku de, R-a-k-a-s, Rotunainen, Syysunelma... Hän on ollut sanoineen mukana niin monessa ihmisen elämässä...
Ja, useimmille hän on vain Se Chrisse Johansson: nimi, biisien päätteeksi. Ja, ehkä muistikuva kasvoista.
Ja, tarvitseeko enempää ollakaan...

Hämmentynyt kalliolla

Hieman iäkkäämmät sanovat, että lumi tulee vielä pysyvästikin - täksi talveksi.
Mutta kevätkin sitten kuulemma tulee aikaisin. Kun maa ei ole ehtinyt olla roudassa
normaalia routaaikaansa, niin lumi sulaa kevät auringossa pikaisesti, vaikka sitä olisi metrisetkin hanget.

Ilmatieteenlaitoksen nettisivuilla kerrotaan, että tämä leuto joulukuu on poikkeuksellinen ääriarvo, eikä
edes pitkällä maapallon historian ajalla, mikään toistuva ilmiö. Ilmoittavat, että
"jos kasvihuonekaasujen päästöjä ei rajoiteta merkittävästi, vuosisadan loppua lähestyttäessä tällaiset joulukuut ovat tavanomaisia."

Viime kesä oli niin kuiva, jotta useat pensaat, puut ja kasvit kuolivat kuivuuteen.
Se vaikuttaa useisiin hyönteislajeihin. Niin kuin nyt tämä lumeton ja lämmin alkutalvikin niihin vaikuttaa, koska lumi ja pakkanen eivät suojaa niiden normaaleja talvivaiheita...

Kun hyönteislajipopulaatiot kärsivät kuivasta kesästä ja lämpymästä talvesta,
niin sitten jatkossa kärsivät myös linnut. Sillä hyönteiset ovat lintujen ruokaa.
Milloin se näkyy lintupopulaatiossa? Ei ensi keväänä, eikä ensi kesänä, vaan sitten seuraavanako?

Tieteilijät kertovat, että Etelä-Mantereen jääpeite on vähentynyt ja vähentynyt, ja sen vähenemisvauhti on melkoisesti hurjistunut. Mutta jää sulaa myös pohjoisessa: Grönlanti pienenee, katoaa mereen, sillä sen jää sulaa sulamistaan. Myös Huippuvuoret ovat liukenemassa mereen.

Mitä siitä seuraa, kun pohjoisesta ja etelästä jäät sulavat ja nostattavat merenpintaa?
Riemuitsevatko sinivalaat saadessaan lisää peitettä siniselle pinnalleen?
Ehkä ne riemuitsevat siitä, mutta jotkut tiedeihmiset kertovat, että meren elävät alkavat voida huonosti, sillä meren ekologia tulee muuttumaan... Ja, mannerten ekologiakin tulee muuttumaan, koska merenpinnan nousu kertaa asioita, nostattaa ja muuttaa suurten merten tuulia. Ja, ne muuttavat asioita mantereilla...

"Lumi- ja jääalueilla on tärkeä merkitys koko maapallon ilmastoon, koska lumi pystyy heijastamaan jopa 90% tulevasta auringon säteilystä takaisin avaruuteen. Lumipeitteisten alueiden viilentävä vaikutus on siten merkittävä. Jos lumipinta-ala alkaa kutistua ja maanpinta imeä enemmän auringonsäteilyä, niin lämpeneminen voimistuu".
Geofysiikan tutkija Eija Kanto.

Mitä täällä oikein tapahtuu?

Voiko tätä kierrettä enää pysäyttää?
On sellainen olo kuin luonnolla: tuulilla, merillä, jäillä, hyönteisillä, kaloilla, kasveilla, ilmalla... Kaikilla olisi levoton olla. Liikkuvat miten sattuu, kun tuntevat itsensä huonovointisiksi. Ovat kuin sisältäpäin sairauden itseensä saaneet,
eivätkä kykene itseään auttamaan. Eivät kykene itseään parantamaan. Ovat haavoitettuja ja peloissaan omasta sairaasta olotilastaan, eivätkä tiedä mitä tekisivät. Nuo tuulet ja meret, suuret nisäkkäät ja linnut, hyönteiset, kalat, sateet, ilmat ja lämpötilat, maat, roudat, mullat, kasvit ja puut...

Mitä täällä oikein on alkanut tapahtua.... Ja, missä minä seison tämän kaiken keskellä? Missä me seisomme, ja miten tämä pääsi tapahtumaan, ja eikö nyt voi enää muuta kuin seisoa ja katsoa ja tuntea... Seisoa jossakin kaiken keskellä, tai reunassa, tai... Seisoa vain ja katsoa, kun luonto ei voi hyvin...?

Tässä.

Päivän lööpit pysäyttivät kaupan kassalla. Luin niitä, ja kaikki minussa oli seis.
Seisoin siinä ja tuijotin. Ikään kuin en olisi uskonut lukemaani. En osannut liikkua mihinkään suuntaan. Kassahenkilö katsoi minua ihmeissään, minä häneen ja sitten nyökäytin päälläni lööppeihin sanomatta mitään.

Jos ihmisten ajatukset ja rukoukset voivat kantaa sellaisiakin, joita ei henkilökohtaisesti tunne, niin kantakoot useat useat lämpöä ja rauhallisuutta, tukea tuovat ajatukset Nickeä, Raakelia ja koko Lignellien perhettä.