Ladies Night

En lupaa mitään. Toistaiseksi vain kirjoitan. Ja, tämähän on Ladyn Yökirja, joten älä ota sitä niin vakavasti. Ota asiallisesti. Niin minäkin teen ;)

Nimi: Helena K

maanantaina, marraskuuta 12, 2007

Punkmuistoja?

Punk-muistoja?

Niitähän on. Tai onko ne Uuden aallon muistoja?
Kuinka se olikaan nuorille tärkeätä silloin, kun sitä aikaa elettiin, että osasi erottaa punkkarin punkista, ymmärtää niiden välinen ero. Minulle henkilökohtaisesti se ei ollut tärkeää, mutta joskus närkästyin, kun joku aikuinen sekoitti ne keskenään. Hymh ;) Olin enemmänkin Uuden aallon ystävä, enkä digannut niin kovasti punkkia. Punkbiisit ovat lyhyitä, mieletöntä menoa, ja ideologiaa. Se ideologia ei kolahtanut. Uusi aalto oli omampi juttu. En ollut punkki, enkä punkkari. En ollut mikään muu kuin minä. Joskus jotkut nimittelivät minua hipiksi, kun kuuntelin Doorsia, Beatlesta, CCR:ää, Janis Joplinia, Mamas ja papasia etc.

Yle kerää Suomen punkeita biisiä äänestyskisassa. Muutoinkin Yle taltioi Punklandiassaan muistoja punkaikakaudelta...

Äänestyskisan ehdokasbiiseistä numero 10 on mielenkiintoinen siinä mielessä, että Koorroosiossa oli kitaristina Joel Hallikainen: tuo keski-ikäisten ladyjen gospelia laulava ihannemies ;) Joel Hallikainen esiintyi Korroosiossa punkkarinimellään Jeesus Caesar ;) Makeaa ja mellevää nuorisouhoa siis :)

Minä kävin silloin annodomino Oulussa Leipätehtaalla. Leipätehdasaika kai kuitenkin menee jo jonnekin noin 1985 vuoden aikoihin, tai niille main? Oli bändiä jos jonkin moista. Sellainenkin oli kuin Juliet Jonesin Sydän, ja 22 Pistepirkkojen pojat... Jos joku toinenkin muistaa niitä aikoja, kun Leipätehtaan pienellä lavalla porukat pakersi sähkösoittimiensa parissa. Tulipa kerrankin käytyä myös Limingan taidekoululla jollakin ihmekeikalla, kun jokin enäämuistaminkäniminen punkbändi siellä esiintyi... Kitaristi oli tuttu ja saksofonisti oli tuttu, ja siksipä siellä käväisinkin... Bändit kasaantuivat ja hajosivat. Ei niiden nimiä voi muistaa. Se oli sellaista aikaa. Juliet Jones ja Pistepirkot jatkoivat. Ne eivät hajonneet. Pistepirkot rullaavat edelleenkin vallan voimallisesti.
Mielenkiintoisaa tuon ajan huippubändeissä oli se, että ne tulivat jostakin Utajärveltä, Joensuusta, Torniosta ja Takahikiältä, eikä suinkaan mistään PK-seudulta. Maakunnat ruletti, ja kovaa.

Tykkäsin Hassisen Koneesta ja Tavaramarkkinoista ja sen sellaisesta. Punkideologiassa en ollutkaan koskaan mukana. Ja, Hassinenhan ja Tavaramarkkinat eivät punkkia soittaneet, vaan sitä Uutta aaltoa, tai jotakin sellaista, miksi sitä kukin halunneekaan kutsua...
Mutta, ainahan sitä kuunteli 1960-luvun lopun ja 1970-luvun rock- ja folkbiisejä. Niitä samoja, joita sitä vieläkin kuuntelee, vaikka kuuntelikin oman aikansa kotimasista ja ulkomaista Sex Pistolsien ja Blondien kaltaista fiilismusiikkia... Ja, niitä oman nuoruuden ajankohtaisiakin sitä edelleen kuuntelee... Niitä Pistepirkkoja, Tavaramarkkinoita, Blondieta ja sen sellaisia. Ei sitä pääse eroon siitä, minkä nuorena on oppinut :) Hyvä niin - ainakin tässä asiassa, sillä se musiikki on hyvää