Vääksyn kanavan ympäristön kansallinen arvo?

Vääksyä sanotaan Asikkalan keskukseksi. Asikkala puolestaan on Päijät-Hämeessä. Lahdessa vierailleet, ja asuvat, tietävät, että Lahti sijaitsee suuren Vesijärven rannalla. Veneellä Vesijärveltä pääsee Päijänteelle esimerkiksi Vääksyn kanavaa pitkin. Tämä yksisulkuinen 1,3 km pitkä kanava rakennettiin jo vuosina 1868-1871. Asikkalan markkinoista on tehty lauluja, tai tarinoita, joten ainakin nimenä Asikkala on ympäri Suomea tuttu.

Vääksyn kanavan ympäristö on matkailijalle miellyttävä elämys. Se on elämys sellaiselle, joka ei ole koskaan edes kokenut tai nähnyt maantien nousevan edestään psytysuoraan ylös päin kuten kanavalla käy, kun vene päästetään kanavaa pitkin Vesijärveltä Päijäntelle päin, tai päinvastoin. Sillä, totisesti, kaikkialla Suomessa ei tällaisia pieniä, mukavia kanavia olekkaan.

Kanavan vierellä, autotien varrella, on pienoinen Kanava kahvila. Ja, kauniilla säällä ihmisiä istuksii sen edessä kahvittelemassa, tai muita virvokkeita nauttimassa. Ympäristössä retkeilevät veneilijät (siellä on mukava vierasvenesatama, jossa autoilla matkailijatkin pistäytyvät syömässä tai lepäilemässä), autoilijat, kanooteilla meloskelevat, luontoelämyksiä polkuja ja metsiä vaeltelevat, golfin pelaajat...

Ja, koko hieno kanavan ympäristö. Millaista vanhaa kulttuurihistoriallista maisemaa se onkaan! Kanavan ja Vääksyn joen ympäristössä on vielä joitakin vanhoja, vanhoja kulttuurihistoriallisesti upeita rakennuksia. Ja, eivät ainoastaan rakennukset tee paikasta kulttuurihistoriallisesti tärkeää, vaan myöskin se, miten rakennukset ovat sijoitettuna suhteessa luontoon: jokeen, järveen ja puihin, pensaisiin.... Ihmisen muokkaama pienen maalaiskylän luonto arvokkaine rakennuksineen on kesäiselle matkailijalle hieno pysähdyspaikka johonkin sellaiseen menneeseen, vanhaan, jossa esteettiset arvot huomioitiin, kun ihmiset elivät ja rakensivat ympäristöään luonnossa.

Oletan tuon osan vanhaa Vääksyä olevan jopa Ympäristöministeriölle tuttu sen kulttuurihistoriallisen arvonsa tähden. Ja, siitä huolimatta sikäläinen Ympäristölautakunta on nyt yhtäkkiä runnonut lävitse päätöksen: kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Myllymuseon viereen rakennetaan nelikerroksinen asuinkerrostalo!

Siellähän siis oikeastaan päätettiin parikin seikkaan, kun tällaisen kerrostalorakennushankkeen päättivät hyväksyä:

1) Kulttuurihistorialle viis, sillä aina on ihmisiä, jotka haluavat maksaa siitä, että pääsisivät asumaan upeaan maisemaan.

2) Viis siitä, että kanava ympäristöineen on kaikkein merkittävin matkailukohde Vääksyssä, sillä mitäpä sitä matkailijoista, kun on kerrankin mahdollisuus pilata ainoa matkailukohde!

Etelä-Suomen Sanomissa 19.7. jutussa, Kanavan kerrostalo nostaa vastarintaa, kerrotaan ympäristölautakunnan puheenjohtajan Tommi Piekkolan (keskusta) olevan sitä mieltä, että museon ympäristö on rumaa ryteikköä. Hänen mielestään siis ympäristö kaunistuu, kun siihen rakennetaan nelikerroksinen, kaunis kerrostalo. Vaikuttaneekohan hänen näkemyksiinsä se, että hän itse on rakennusalan yrittäjä? Lehden jutussa Piekkola vakuuttaa, että "hän ei liity mitenkään tämän hankkeen rakentajaan" - joten sellaisia kytköksiä ei sitten, onneksi sentään, tässä ole...

Sikäläinen ympäristölautakunta ei siis ajattele asiaa edes elinkeinoelämän kannalta metriäkään pidemmälle! Jos Vääksyssä todella haluttaisiin kehittää kanavaympäristöä ja vanhan, upean, myllymuseon ympäristöä ns. hyötykäyttöön, olisi siellä tehty toisenlaisia suunnitelmia.

Parasta, mielestäni olisi, jos tuolle alueelle, johon aiotaan nyt rakennetaa kerrostalo, ei rakennettaisi kerrostaloa, vaan sille paikalle siirrettäisiinkin muutama vanhaa aittaa. Jostakin löytyisi varmasti ostettavaksi vanhoja hirsiaittoja, jotka purkaa ja uudelleen rakentaa. Näihin aittoihin voisi sijoittaa kahvilaravintolan, myyntipisteitä, kalastuslupien myyntiä, Tourist Service -infopistettä ja paljon muuta, josta olisi iloa ja hyötyä niin matkailijoille kuin paikallisillekin. Ja, ennen kaikkea, ympäristö säilyisi arvokkaana ja sellaisena, että se jatkossakin vetäisi ulkopaikkakuntalaisia sinne, ja olisi kaikkien ihmisten käytössä (eikä vain kerrostaloasukkaiden yksityispihaa).

Ei ulkopaikkakuntalaisia (matkailijoita) kiinnosta matkustaa Vääksyn kanavalle katsomaan asuinkerrostaloa. Jos siihen asuinkerrostalo rakennetaan, miksi sinne enää viitsisi mennä? Niitä kerrostaloja näkee kyllä joka kaupungissa ja taajamassa muutenkin. Tuntuisi vain pahalta mennä Vääksyn kanavalle jossa törröttäisi kerrostalo pilaamassa upean maiseman myllymuseon ympäristöstä...

Miten ihmeessä tällaista pääsee tapahtumaan vielä 2000-luvulla, että pilataan niinkin arvokas kulttuurihistoriallinen kohde?

Vuonna 1997 kunta oli kauaskatseisempi kanavaseudun kehittämissuunnitelmassa kyseinen, nyt kerrostalolle raivattava alue, katsottiin yhtenäiseksi matkailuhankkeiden alueeksi, myllymuseon kanssa. Ilmeisesti kunta ei viitsinyt sitten kehittääkään aluetta matkailun suuntaan, tai yksinkertaisesti: siellä ei ole ollut tarpeeksi luovia ihmisiä kehittämässä sitä, koska nyt yhtäkkiä alueelle rakennetaankin maiseman pilaava nelikerroksinen asuinkerrostalo?

Sikäläiset ihmiset kyllä vastustavat hanketta. Heillä on kerrostalon rakentamista vastustavassa adressissa nimiä jo päälle 2000. Myllymuseon ihmisetkään eivät halua kerrostaloa arvokkaan museorakennuksensa viereen, kertoi Etelä-Suomen Sanomat 19.7. jutussa

Valitusaika ympäristölautakunnan päätöksestä menee umpeen ensi viikolla, torstaina. Aikaa ei ole enää paljon...

Hämmästyttää, kun Ympäristöministeriökään ei ole tehnyt mitään keskeyttääkseen tätä kerrostalorakennushanketta, jotta kyseistä hanketta arvioitaisiin uudelleen kansallisen kulttuurimaiseman mahdollisen tuhoutumisen kannalta.

Kukaan ei tunnu tekevän mitään, vaan tämä pääsee tapahtumaan todella...

Mitä sitä voi tälle asialle tehdä, kun ei satu olemaan vääksyläinen tai asikkalalainen? Kun joutuu vaan katsomaan, kun jostakin lyhytnäköisestä päähänpistosta johtuen tuhotaan jälleen yksi kulttuurihistoriallisesti arvokas alue...