Se on nyt ohi... Onhan?
Tänään olisi paljon kirjoitettavaa. Tuntuu, ettei tätä kaikkea tunnetta ulos saa itsestään. Ja, samalla on jo niin kevyt olo: kuin kaikki sanat ja asiat olisivat tänään sellaista, mitä ei voi sanoiksi pukea.
1) Kiitos 105 kansanedustajalle. Kiitos, kun tänään päätitte, että yhteiskunta tulee antamaan isättömille lapsille saman arvon kuin isällisillekin lapsille. Tämä merkitsee isättömille lapsille paljon.
Kiitos, kun tänään päätitte, että yhteiskunta haluaa tukea lapsiperheitä, olivat lapsiperheet millaisia perhemuotoja tahansa. Kiitos, että haluatte yhteiskunnan vihdoinkin välittävän myös lapsista.
Kiitos, kun tänään päätitte, että yhteiskunta tahtoo arvostaa ja tukea myös niitä lapsia ja äitejä, jotka muodostavat yksinhuoltajaperheitä ja jotka muodostavat kahden naisen perheitä.
2) Kun tulos tuli, minä vain tuijotin sitä. En tajunnut, vaan tuijotin. Sitten kyyneleet alkoivat vieriä. Ja, sitten minä itkin. Ensin, itkien, en tiennyt mitä tehdä. Sitten aloin pestä parvekelaseja ja itkin pestessäni. Miten tätä selittää… Sitä, että lähes parin vuoden taakka ja taistelu on pois. Se on nyt pois. Nyt yhteiskunnassa yhteiskunta virallisesti tahtoo tunnustaa samanarvoisiksi myös ne lapsiperheet, joita yhteiskunta ei aiemmin ole halunnut tunnustaa samanarvoisiksi miehen ja naisen muodostaman lapsiperheen kanssa…
Lesbojen lapsethan on hyväksytty naapureiden piirissä, päiväkodeissa, kouluissa, lasten kavereiden ja heidän vanhempiensa keskuudessa. Vain yhteiskunta virallisesti aiemmin oli hyväksymättä heitä. Tänään myös yhteiskunta haluaa hyväksyä nämä perheet. Yhteiskunta siis vihdoin tulee mukaan siihen, missä todellisuudessa suurin osa suomalaisia on elänyt: suhtautuen lesboihin ja heidän lapsiinsa kuten heteroihinkin ja heidän lapsiinsa.
3) Ei ole kauaa aikaa siitä, kun Suomessa nimiteltiin yksinhuoltajia, ja: heidän lapsiaan varsinkin nimiteltiin. Viimeisen vuoden aikana tässä maassa alkoi jälleen yksinhuoltajien ja heidän lastensa nimittely ja eriarvoistaminen keskusteluissa, jotka koskivat hedelmöityshoitoja.
Tätä helvetillistä retroa 1970-luvulle on ollut kauheaa seurata. Ikävintä asiassa on se, että Suomen Ev.lut. kirkko aikaansai tämän yksinhuoltaja äitien ja heidän lastensa parjaamisen hieman päälle vuosi sitten, kun ensin arkkipiispa Paarma asetti puheessaan yksinhuoltajat ja heidän lapsensa eitoivotuiksi kansalaisiksi, ja sen jälkeen syksymmällä, kirkkohallitus otti ja toisti Paarman kannan. Osa piispoistahan teki selväksi, että kirkkohallituksen kanta on sellainen, johon he eivät voi yhtyä.
Mutta – tänään, kansanedustajat päättivät, että nyt saa loppua yksinhuoltajien parjaaminen, sillä eduskunta halusi osoittaa, että yksinhuoltajien lapset ovat kaikkien muiden lasten kanssa samanarvoisia – yhteiskunnan silmissä.
4) Kun Arkadianmäellä käsitellään budjetteja, niin Eduskuntatalon eteen ei ole mennyt uskovaiset polvirukoilemaan, että budjeteissa otettaisiin huomioon lapset ja lapsiperheet. Paskat, nämä uskovaiset ole mitään lapsista ja lapsiperheistä välittäneet! Kun Eduskunnassa on käsitelty julkisensektorin leikkauksia, joilla on suora vaikutus useimpiin lapsiperheisiin, mitä moninaisimmin tavoin, niin eipä ole uskovaiset menneet polvirukoilemaan ja huutelemaan lasten oikeuksien perään, Eduskuntatalon eteen. Ja, kun Eduskunnassa on käsitelty lastenhoitoasioita ja terveydenhoitoasioita, joiden päätännät jälleen vaikuttivat lapsiperheisiin ja lapsiin, niin eipä vaan ollut Eduskuntatalon edessä polvirukoilija huutamassa lasten oikeuksien perään. Paskat he on koskaan mitään lapsista ja heidän oikeuksistaan välittäneet!
Kun Eduskunnassa käsitellään sitä, haluaako yhteiskunta virallisesti tukea myös niitä lapsiperheitä, jotka eivät ole miehen ja naisen muodostamia perheitä, vaan yksihuoltajien ja lesbojen perheitä, niin uskovaiset menivät Eduskuntatalon eteen tällaisin ilmoituksin:
Tämä ilmoitus on kopio Suomi24:n keskustelupalstalta:
”tule huomenna pe. 12.00 - 15.00
tukemaan terveitä perhearvoja.
Näytä värisi ja tule mukaan kristittyjen joukoon tukemaan hedelmöityshoitojen raajaamisesta vain meihen ja naisen väliseen parisuhteeseen.
Ethän halua isättöminä lapsia lesboille, jotka kasvatettaan kieroon?
Tervetuloa.
Järj. Rakkauden valloittamat ry.
Suomen polvirukoilijat
Traktaattipalvelu”
Oikeastaan toivoisin, että Mannerheimin Lastensuojeluliitto tai jonkun muun lasten oikeuksia ajavan järjestön juristit selvittäisivät onko kyseisessä ilmoituksessa jo menty Suomen Lain nurjalle puolelle. Ilmoituksessa nimitellään sekä yksinhuoltajien että lesbojen lapsia ”kieroiksi”, ”kieroon kasvatetuiksi”. Eikö tällainen asiaton ja järkyttävä lasten nimitteleminen ja parjaaminen ole jo kaiken hyvän maun, ja ehkäpä lakienkin, vastaista?
5) Aamupäivällä ystäväni tekstarissa rauhoitteli minua ja kehotti minua välillä hengittämäänkin. Hyvä, sen tein. Tein jotakin muutakin. Minä kävin kipeällä polvellani (kaaduin Porkkalan kalliolla ja polvestani punktoitiin vettä) polvilleni ja päätin rukoilla minäkin. Aluksi tein Jumalalle selväksi kuka olen, ja kerroin Hänelle, että mikäli Hän on oikeasti olemassa ja Jumala ja kaikkivaltias ja hyvä, niin Hänhän tietää mitä asiaa minulla on… Ensin pyysin, että Hän antaisi kansanedustajille viisautta päättää sen, että sinkut ja lesbot saisivat lapsia hedelmöityshoidoilla. Sitten pysähdyin miettimään… Minähän keskustelin Jumalan kanssa… Enhän saisi pyytää Jumalalta oman tahtoni tulevan tapahtuneeksi, vaan minun täytyisi pyytää Jumalalta Hänen tahtonsa tapahtuvaksi… Tsiisus, siinäpä minä mietin pari minuuttia polvillani, että mitä nyt: uskallanko pyytää Jumalaa johdattamaan kansanedustajia päättämään asian Jumalan tahdon mukaan. No, ajattelin sitten, että rohkea rokan syö. Kerroin Jumalalle, että mikäli Hän on olemassa, lapsia rakastava, ihmisiä rakastava ja mikäli Hän kaiken lisäksi on kaikkivaltias ja oikeudenmukainen, niin tapahtukoon tänään Eduskunnan päätöksessä Hänen tahtonsa mukaan. Ja, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen aamen. Tunsin oikeaa mielihyvää polvirukoilustani, kun ajattelin eilisiä Eduskuntatalo edustan eriarvoistavia uskovaisia osoittamassa mieltään lesbojen lapsia ja yksinhuoltajien lapsia kohtaan.
Kömpiessäni pystyasentoon, ajattelin kyllä, että mikäli Eduskunnassa päätetään, että edelleen eriarvoistetaan lesbojen ja yksihuoltajien perheet, niin silloin en ainakaan usko mihinkään Jumalan tahtoon…
6) Tässä on ollut niin paljon tunteita liikkeellä. Niin monta vuotta.
7) Kiitos kaikille niille naisille ja miehille, jotka eri järjestöissä ja yksityishenkilöinä ovat useita vuosia taistelleet lesbojen ja sinkkujen perheiden ja lasten puolesta.
8) Viimeisen runsaan 1,5 vuoden aikana (arkkipiispa Paarman kannanotosta lähtien) tässä maassa ovat miespuoliset kansanedustajat, ihmiset milloin missäkin, nettien keskustelupalstojen anonyymit nikit jne. esittäneet vaikka mitä asiatonta (paskaa) vähemmistöseksuaaleja koskien, kunhan vaan ovat aloittaneet, tai sisällyttäneet puheenvuoroonsa tai kirjoitukseensa sanat ”lasten etujen puolesta”. Tämä ”lasten etujen mukaista” on ollut 1,5 vuotta sellainen hokema, jonka alla on saanut syytää ja suoltaa mitä tahansa asiattomuuksia vähemmistöseksuaaleja kohtaan. (Minä varmaan viimeistään ylihuomenna editoin kirjoituksestani pois kaikki ”paskaa” sanat ja muut vastaavat alatyyliset ilmaisut)
Että tuollaista älyttömyyttä täytyy kuunnella ja lukea!
9) Luojan kiitos, tämä kaikki on nyt ohi.
10) Kiitos myös Matti Vanhaselle siitä, että uskalsi äänestää omantunnon, järjen, lasten ja ihmisoikeuksien mukaan, vaikka varmasti vanhoillislestadiolainen ja korkeakirkollinen äänestäjäkunta on painostanut toista :) Kiitokset myös Benille. Ja, vasemmiston Anne Huotarille, jota ei turhaan ole eduskuntaan äänestetty.
11) Sitä odottaa ja vaatii, että kansanedustajat tekevät työtä minulle, äänestäjälle, tärkeiden asioiden eteen. Kansanedustajilta on lupa ja syytä odottaakin. Mutta, tuleeko sitä kiitettyä hyvästä työstä?
Hedelmöityshoitoasian tiimoilta on usea kansanedustaja tehnyt valtavasti töitä. Mainitsen nyt muutaman: Susanna Rahkonen (sdp), Outi Ojala (vas), ja Vihreitä, kuten Simmemäki ja moni muu.
He ovat varmasti paljon saaneet asiattomia viestejä ja posteja siitä hyvästä, että ovat ajaneet näitä asioita. Ovatko he saaneet kiitosta? Oletko kiittänyt heitä?
Jotkut kansanedustajat (mainitakseni vaikka Ojala ja Rahkonen) ovat paitsi tehneet paljon töitä asioiden eteen, myös hedelmöityshoitojutskun lisäksi paljon taistelleet lasten, naisten ja vähemmistöseksuaalien asioiden eteen. He ovat varmasti saaneet paljon kielteistä ja asiatonta palautetta ajaessaan vähemmistöjen asioita. He ansaitsevat kiitosta työstään. Vaikkakin se on vain heidän työtään: moni muu kansanedustaja ei ole heidän laillaan paneutunut asioihin. He olisivat ansainneet kiitosta paneutuneesta työstään, vaikka tänään Eduskunnan äänestys olisi ollut toisenlainenkin.
Kiitos tukee jatkamaan työskentelemään oikeiden asioiden puolesta.
(Kun Ojala ja Irina Krohn (vihr) jättävät eduskuntatyön, yhä tärkeämpää on, että Eduskunnassa on eettisesti ihmisiä tasa-arvoistavia edustajia).
12) Tämä on ohi nyt.
13) Kansanedustajien äänet tänään antakoon osviittaa siihen, ketä kannattaa äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa.
14) Kirjoitan ehkä myöhemmin järkevämmin. Tänään kaikki harhailee. On pudonnut taakka harteilta. On pudonnut taakkoja. Yhteiskunta menee parempaan suuntaan virallisestikin. Ihmisethän ovat kyllä suvaitsevaisia toisiaan kohtaan, mutta viralliset instanssit sitä eivät ole olleet. Ennen tätä päivää.
15) Tämä on nyt ohi vihdoin.
16) En ole enää edes selvinpäin.
17) Tämä on ohi nyt.
18) Onhan?
1) Kiitos 105 kansanedustajalle. Kiitos, kun tänään päätitte, että yhteiskunta tulee antamaan isättömille lapsille saman arvon kuin isällisillekin lapsille. Tämä merkitsee isättömille lapsille paljon.
Kiitos, kun tänään päätitte, että yhteiskunta haluaa tukea lapsiperheitä, olivat lapsiperheet millaisia perhemuotoja tahansa. Kiitos, että haluatte yhteiskunnan vihdoinkin välittävän myös lapsista.
Kiitos, kun tänään päätitte, että yhteiskunta tahtoo arvostaa ja tukea myös niitä lapsia ja äitejä, jotka muodostavat yksinhuoltajaperheitä ja jotka muodostavat kahden naisen perheitä.
2) Kun tulos tuli, minä vain tuijotin sitä. En tajunnut, vaan tuijotin. Sitten kyyneleet alkoivat vieriä. Ja, sitten minä itkin. Ensin, itkien, en tiennyt mitä tehdä. Sitten aloin pestä parvekelaseja ja itkin pestessäni. Miten tätä selittää… Sitä, että lähes parin vuoden taakka ja taistelu on pois. Se on nyt pois. Nyt yhteiskunnassa yhteiskunta virallisesti tahtoo tunnustaa samanarvoisiksi myös ne lapsiperheet, joita yhteiskunta ei aiemmin ole halunnut tunnustaa samanarvoisiksi miehen ja naisen muodostaman lapsiperheen kanssa…
Lesbojen lapsethan on hyväksytty naapureiden piirissä, päiväkodeissa, kouluissa, lasten kavereiden ja heidän vanhempiensa keskuudessa. Vain yhteiskunta virallisesti aiemmin oli hyväksymättä heitä. Tänään myös yhteiskunta haluaa hyväksyä nämä perheet. Yhteiskunta siis vihdoin tulee mukaan siihen, missä todellisuudessa suurin osa suomalaisia on elänyt: suhtautuen lesboihin ja heidän lapsiinsa kuten heteroihinkin ja heidän lapsiinsa.
3) Ei ole kauaa aikaa siitä, kun Suomessa nimiteltiin yksinhuoltajia, ja: heidän lapsiaan varsinkin nimiteltiin. Viimeisen vuoden aikana tässä maassa alkoi jälleen yksinhuoltajien ja heidän lastensa nimittely ja eriarvoistaminen keskusteluissa, jotka koskivat hedelmöityshoitoja.
Tätä helvetillistä retroa 1970-luvulle on ollut kauheaa seurata. Ikävintä asiassa on se, että Suomen Ev.lut. kirkko aikaansai tämän yksinhuoltaja äitien ja heidän lastensa parjaamisen hieman päälle vuosi sitten, kun ensin arkkipiispa Paarma asetti puheessaan yksinhuoltajat ja heidän lapsensa eitoivotuiksi kansalaisiksi, ja sen jälkeen syksymmällä, kirkkohallitus otti ja toisti Paarman kannan. Osa piispoistahan teki selväksi, että kirkkohallituksen kanta on sellainen, johon he eivät voi yhtyä.
Mutta – tänään, kansanedustajat päättivät, että nyt saa loppua yksinhuoltajien parjaaminen, sillä eduskunta halusi osoittaa, että yksinhuoltajien lapset ovat kaikkien muiden lasten kanssa samanarvoisia – yhteiskunnan silmissä.
4) Kun Arkadianmäellä käsitellään budjetteja, niin Eduskuntatalon eteen ei ole mennyt uskovaiset polvirukoilemaan, että budjeteissa otettaisiin huomioon lapset ja lapsiperheet. Paskat, nämä uskovaiset ole mitään lapsista ja lapsiperheistä välittäneet! Kun Eduskunnassa on käsitelty julkisensektorin leikkauksia, joilla on suora vaikutus useimpiin lapsiperheisiin, mitä moninaisimmin tavoin, niin eipä ole uskovaiset menneet polvirukoilemaan ja huutelemaan lasten oikeuksien perään, Eduskuntatalon eteen. Ja, kun Eduskunnassa on käsitelty lastenhoitoasioita ja terveydenhoitoasioita, joiden päätännät jälleen vaikuttivat lapsiperheisiin ja lapsiin, niin eipä vaan ollut Eduskuntatalon edessä polvirukoilija huutamassa lasten oikeuksien perään. Paskat he on koskaan mitään lapsista ja heidän oikeuksistaan välittäneet!
Kun Eduskunnassa käsitellään sitä, haluaako yhteiskunta virallisesti tukea myös niitä lapsiperheitä, jotka eivät ole miehen ja naisen muodostamia perheitä, vaan yksihuoltajien ja lesbojen perheitä, niin uskovaiset menivät Eduskuntatalon eteen tällaisin ilmoituksin:
Tämä ilmoitus on kopio Suomi24:n keskustelupalstalta:
”tule huomenna pe. 12.00 - 15.00
tukemaan terveitä perhearvoja.
Näytä värisi ja tule mukaan kristittyjen joukoon tukemaan hedelmöityshoitojen raajaamisesta vain meihen ja naisen väliseen parisuhteeseen.
Ethän halua isättöminä lapsia lesboille, jotka kasvatettaan kieroon?
Tervetuloa.
Järj. Rakkauden valloittamat ry.
Suomen polvirukoilijat
Traktaattipalvelu”
Oikeastaan toivoisin, että Mannerheimin Lastensuojeluliitto tai jonkun muun lasten oikeuksia ajavan järjestön juristit selvittäisivät onko kyseisessä ilmoituksessa jo menty Suomen Lain nurjalle puolelle. Ilmoituksessa nimitellään sekä yksinhuoltajien että lesbojen lapsia ”kieroiksi”, ”kieroon kasvatetuiksi”. Eikö tällainen asiaton ja järkyttävä lasten nimitteleminen ja parjaaminen ole jo kaiken hyvän maun, ja ehkäpä lakienkin, vastaista?
5) Aamupäivällä ystäväni tekstarissa rauhoitteli minua ja kehotti minua välillä hengittämäänkin. Hyvä, sen tein. Tein jotakin muutakin. Minä kävin kipeällä polvellani (kaaduin Porkkalan kalliolla ja polvestani punktoitiin vettä) polvilleni ja päätin rukoilla minäkin. Aluksi tein Jumalalle selväksi kuka olen, ja kerroin Hänelle, että mikäli Hän on oikeasti olemassa ja Jumala ja kaikkivaltias ja hyvä, niin Hänhän tietää mitä asiaa minulla on… Ensin pyysin, että Hän antaisi kansanedustajille viisautta päättää sen, että sinkut ja lesbot saisivat lapsia hedelmöityshoidoilla. Sitten pysähdyin miettimään… Minähän keskustelin Jumalan kanssa… Enhän saisi pyytää Jumalalta oman tahtoni tulevan tapahtuneeksi, vaan minun täytyisi pyytää Jumalalta Hänen tahtonsa tapahtuvaksi… Tsiisus, siinäpä minä mietin pari minuuttia polvillani, että mitä nyt: uskallanko pyytää Jumalaa johdattamaan kansanedustajia päättämään asian Jumalan tahdon mukaan. No, ajattelin sitten, että rohkea rokan syö. Kerroin Jumalalle, että mikäli Hän on olemassa, lapsia rakastava, ihmisiä rakastava ja mikäli Hän kaiken lisäksi on kaikkivaltias ja oikeudenmukainen, niin tapahtukoon tänään Eduskunnan päätöksessä Hänen tahtonsa mukaan. Ja, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen aamen. Tunsin oikeaa mielihyvää polvirukoilustani, kun ajattelin eilisiä Eduskuntatalo edustan eriarvoistavia uskovaisia osoittamassa mieltään lesbojen lapsia ja yksinhuoltajien lapsia kohtaan.
Kömpiessäni pystyasentoon, ajattelin kyllä, että mikäli Eduskunnassa päätetään, että edelleen eriarvoistetaan lesbojen ja yksihuoltajien perheet, niin silloin en ainakaan usko mihinkään Jumalan tahtoon…
6) Tässä on ollut niin paljon tunteita liikkeellä. Niin monta vuotta.
7) Kiitos kaikille niille naisille ja miehille, jotka eri järjestöissä ja yksityishenkilöinä ovat useita vuosia taistelleet lesbojen ja sinkkujen perheiden ja lasten puolesta.
8) Viimeisen runsaan 1,5 vuoden aikana (arkkipiispa Paarman kannanotosta lähtien) tässä maassa ovat miespuoliset kansanedustajat, ihmiset milloin missäkin, nettien keskustelupalstojen anonyymit nikit jne. esittäneet vaikka mitä asiatonta (paskaa) vähemmistöseksuaaleja koskien, kunhan vaan ovat aloittaneet, tai sisällyttäneet puheenvuoroonsa tai kirjoitukseensa sanat ”lasten etujen puolesta”. Tämä ”lasten etujen mukaista” on ollut 1,5 vuotta sellainen hokema, jonka alla on saanut syytää ja suoltaa mitä tahansa asiattomuuksia vähemmistöseksuaaleja kohtaan. (Minä varmaan viimeistään ylihuomenna editoin kirjoituksestani pois kaikki ”paskaa” sanat ja muut vastaavat alatyyliset ilmaisut)
Että tuollaista älyttömyyttä täytyy kuunnella ja lukea!
9) Luojan kiitos, tämä kaikki on nyt ohi.
10) Kiitos myös Matti Vanhaselle siitä, että uskalsi äänestää omantunnon, järjen, lasten ja ihmisoikeuksien mukaan, vaikka varmasti vanhoillislestadiolainen ja korkeakirkollinen äänestäjäkunta on painostanut toista :) Kiitokset myös Benille. Ja, vasemmiston Anne Huotarille, jota ei turhaan ole eduskuntaan äänestetty.
11) Sitä odottaa ja vaatii, että kansanedustajat tekevät työtä minulle, äänestäjälle, tärkeiden asioiden eteen. Kansanedustajilta on lupa ja syytä odottaakin. Mutta, tuleeko sitä kiitettyä hyvästä työstä?
Hedelmöityshoitoasian tiimoilta on usea kansanedustaja tehnyt valtavasti töitä. Mainitsen nyt muutaman: Susanna Rahkonen (sdp), Outi Ojala (vas), ja Vihreitä, kuten Simmemäki ja moni muu.
He ovat varmasti paljon saaneet asiattomia viestejä ja posteja siitä hyvästä, että ovat ajaneet näitä asioita. Ovatko he saaneet kiitosta? Oletko kiittänyt heitä?
Jotkut kansanedustajat (mainitakseni vaikka Ojala ja Rahkonen) ovat paitsi tehneet paljon töitä asioiden eteen, myös hedelmöityshoitojutskun lisäksi paljon taistelleet lasten, naisten ja vähemmistöseksuaalien asioiden eteen. He ovat varmasti saaneet paljon kielteistä ja asiatonta palautetta ajaessaan vähemmistöjen asioita. He ansaitsevat kiitosta työstään. Vaikkakin se on vain heidän työtään: moni muu kansanedustaja ei ole heidän laillaan paneutunut asioihin. He olisivat ansainneet kiitosta paneutuneesta työstään, vaikka tänään Eduskunnan äänestys olisi ollut toisenlainenkin.
Kiitos tukee jatkamaan työskentelemään oikeiden asioiden puolesta.
(Kun Ojala ja Irina Krohn (vihr) jättävät eduskuntatyön, yhä tärkeämpää on, että Eduskunnassa on eettisesti ihmisiä tasa-arvoistavia edustajia).
12) Tämä on ohi nyt.
13) Kansanedustajien äänet tänään antakoon osviittaa siihen, ketä kannattaa äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa.
14) Kirjoitan ehkä myöhemmin järkevämmin. Tänään kaikki harhailee. On pudonnut taakka harteilta. On pudonnut taakkoja. Yhteiskunta menee parempaan suuntaan virallisestikin. Ihmisethän ovat kyllä suvaitsevaisia toisiaan kohtaan, mutta viralliset instanssit sitä eivät ole olleet. Ennen tätä päivää.
15) Tämä on nyt ohi vihdoin.
16) En ole enää edes selvinpäin.
17) Tämä on ohi nyt.
18) Onhan?
posted by Helena K | 7:22 ip.
9 Comments:
Kirjuuttelit jotta:
"17) Tämä on ohi nyt.
18) Onhan?"
Ikävä kertoa, mutta: Ei, se ei aivan vielä ole ohitse, mutta melkein, tunnelin pää on jo näkyvissä...
Nyt on odoteltava suuren valiokunnan
kantaa, tosin sen puheenjohtaja Vilén (Onkohan sukua Sulolle? ;) sanoi näin:
”Äänestysluvut olivat niin selvät, että suuri valiokunta vahvistaa salin kannan. Uskon niin”, Vilén sanoi.
Jep, juuri Johanneksen linkittämään faktaan viittaan kysymykselläni, että onhan tämä nyt jo ohi.
Kyllä se vielä jännittää ja pelottaa, että mitäpäjosvaikkakuitenkinsitten suuri valiokunta päättää jotakin ihan muuta...
Kun suuri valiokunta on asian käsitellyt, niin sitten varmaan tulee se lopullinen helpotuksen huokaus (ja uudelleen
helpotuksen kyyneleet)...
Huolestuttaa kyllä myös se fakta, mistä jo eilen hedelmöityshoitoklinikan lääkäri sanoi uutisissa:
lääkärit pelkäävät, että luovutettuja sukusoluja ei tule jatkossa olemaan tarpeeksi, koska miehet eivät enää ehkä tule luovuttamaan
siittiöitä, koska eivät halua, että 18 vuoden kuluttua alkavat tuntemattomat ihmiset ottamaan yhteyttä halutakseen tutustua mieheen isänä...
Lääkärit siis pelkäävät sitä, että hedelmöityshoitoja ei tule jatkossa kaikki saamaan, koska sukusolujen luovuttajat vähenevät,
kun he eivät halua, että mahdolliset syntyvät lapset ottaisivat heihin myöhemmin yhteyttä...
(hedelmällisyyshoitojen lukumäärät siis tulenevat vähenemään, kun tämä uusi laki johtaa siihen, että miehet eivät enää luovuttaisi sukusoluja).
Ja, ilmeisesti ne, jotka eivät saa hoitoja (koska sukusolujen luovuttajia ei olisi tarpeeksi) on sitten sinkkunaiset ja naisparit...
Siten sanoi eilen Maikkarin uutisille hedelmöityshoitoklinikan lääkäri... Haastattelu löytyy Maikkarin nettisivulta.
Saa nähdä miten tässä tulee käymään...
Moi,
kirjoituksesi kohdasta 5 sain käsityksen, että oletat MLL:n olevan hedelmöityslakiasiassa samalla kannalla kuin itse olet. Ikävä kyllä näin ei ole. Katso esim.
http://www.mll.fi/ajankohtaista/
kannanottoarkisto/?x41070=97103
15.12.2005 "MLL korostaa, että lapsi tarvitsee äidin ja isän...... Lapset joutuvat keskenään epätasa-arvoiseen asemaan, jos hedelmöityshoitojen avulla syntyy lapsia, joilla ei ole mahdollisuutta saada isää ja isäsuhdetta. Hedelmöityshoitolakia säädettäessä on turvattava lapsen oikeus isään. ....... MLL:n näkemyksen mukaan hedelmöityshoitoja ei tule antaa muille kuin avio- ja avopareille, joissa lapsi voi saada sekä äidin että isän."
Minusta tässä ei ole kyse lastenoikeuksista vaan MLL:lla on jokseenkin nurinkurinen käsitys siitä millainen on ihanne perhe ja ihanteellinen maailma.
Kohta 4)
MLL kuten muutkin lasten asioita ajavat järjestöt eivät tykkää siitä (eivätkä salli), että
jotakin lapsiryhmää aletaan pilkata "kieroon kasvatetuiksi" (siis "kieroiksi"), kuten
uskovaiset tekevät copypastettamassani ilmoituksessa.
Tässä kontekstissa on aivan samantekevää, vaikka MLL ei lausunnoissaan olisikaan halunnut tukea yksihuoltajien vanhemmuutta
ja vaikka MLL ei olisikaan lausunnoissaan halunut tukea naisparien vanhemmutta. MLL ei yksinkertaisesti salli,
että lapsiin kohdistetaan sellaista henkistä väkivaltaa kuin uskovaiset tekevät ko. ilmoituksessaan.
MLL:n mainitsin tässä yhteydessä juuri siksi, että sen tulee ajaa lasten etuja silloinkin, kun lapsia pilkataan
ja lapsiperheitä pilkataan, vaikka nämä perheet olisivatkin yksinhuoltajien perheitä ja naisparien perheitä, ja heidän lapsiaan.
Juuri MLL:lle olisi hyvä ja syytä ilmoittaa ja tehdä tiettäväksi, millaista lapsiin kohdistuvaa pilkkaa on aiheutunut siitä, että Suomessa jotkit tahot ovat ilmaisseet, etteivät haluaisi tukea perheitä,
jotka ovat yksinhuoltajien perheitä ja kahden naisen muodostamia perheitä.
Heidän on alettava kantaa vastuuta siitä, mitä hedelmiä, sovellutuksia heidän lausuntonsa ovat aikaan saaneet tietyntyyppisten
kansalaisten päässä, kuten esim. vastuu lapsiin kohdistuvasta asiattomasta julkisesta pilkasta (jota nämä uskovaiset ko. ilmotuksessaan harjoittaa).
Kirkko on toinen instanssi, jonka olisi alettava kantaa vastuuta lausunnoistaan: siitä, mitä sovellutuksia heidän
lausuntonsa ovat aikaansaaneet, kun ne ovat alkaneet elää elämäänsä ihmisten mielissä.
Ja, näiden instanssien olisi myös lopetettava antamasta lausuntoja, joiden sisällöistä tietyt kansalaiset saavat aineksia harjoittaakseen julkista tai yksityistä, lausuntojen kohdentamiin ihmisryhmiin kohdistuvaa, asiatonta pilkkaa ja eriarvoistamista. Näiden instanssien olisi opittava ottamaan vastuuta lausuntojensa siällöistä myös siltä kannalta, että ne antavat aineksia eriarvoistamisen ja pilkan sovellutuksiin tietynlaisten kansalaisten mielissä. Heidän olisi pidettävä tämä perspektiivi mielessään, ja kannettava vastuut silloin, kun heidän antamiensa lausuntojen sisällöt alkavat elämään kansalaisten mielissä ja alkavat saada sovellutuksia käytännön elämässä suhtautumistavoissa toisiin ihmisiin.
Siitä toisesta asiasta: MLL:n lausunnot eivät onneksi merkitse sitä, että kaikki MLL:n työntekijät olisivat samaa mieltä kyseisten lausuntojen sisällöstä :)
olin kirjoittamassa juuri samaa kuin nimetön kommentoija jo kirjoittikin, että Mannerheimin Lastensuojeluliitto ei ole tässä asiassa *puolellamme* vaan *lasten puolella*
Juuri siitä syystä MLL:lle tulisi ilmoittaa, kun lapsia asiattomasti pikataan kuten uskovaiset tekivät ko. ilmoituksessaan. Jos he ovat lapsien oikeuksien puolella, he eivät saisi hyväksyä asiatonta pilkkaa, vaan heidän on puututtava siihen: he joko ovat lasten oikeuksien puolella tai sitten eivät: jos lapsia pilkataan kuten ko. ilmoituksessa tehdään, he puuttuvat siihen tai ovat välittämättä siitä, että lapsia pilkataan. Juuri MLL:lle siitä on ilmoitettava.
Anonyymi täällä taas
Niinpäs olikin kohta 4. jota kommentoin.
MLL:n logiikka tässä asiassa on sellainen että ei heteroavioliittoon syntyneet lapset ovat heteroperheellisten perheiden lapsia huonommassa asemassa. Tästä tulee olla MLL:n mielestä huolissaan ja erikseen korostettava näiden lasten huonoa asemaa. Näin MLL mielestään ajaa lasten etua, estämällä tietynlaisten perheiden lapsien syntymisen. Niin että varmaan ovat järkyttyneitä joidenkin uskonnollisten ryhmien kielenkäytöstä, mutta ovat samaa mieltä niiden kanssa siitä ettei tällaisia lapsia pitäisi syntyä.
Niinku Helena sanoo, että just näiden asioiden takia MLL:lle tulee ilmottaa siitä, kun lapsiryhmiä asiattomasti pilkataan. MLL:n täytyy alkaa ottaa vastuu siitä, että sen lausuntoja käytetään lähteenä laspiin kohdistuvalle pilkalle.
Jus sen takii juuri MLL:lle tulee ilmottaa, kun aikuiset tietoisesti pilkkaa lapsia. Ne julistaa sivuillaan kapmpanjaa sitä vastaan, ettei lapsia pilkattaisi ja ne julistaa sivuillaan ajavansa suvaitsevaisuutta. Just siksi niille tulis tehdä tiettäväksi se, että nämä uskovaiset pilkkaa lapsiryhmiä "kieroiksi". Ei Tuula Tamminen eikä kukaan MLL:llä sellasta hyväksy. Ei ne taho aiheuttaa lapsiin kohdistettavaa pilkkaa, vaan poistaa sitä.
MLL pitää hastaa siihen, että tahtooko ne tosissaan poistaa lapsiin kohdistuvaa asiatonta pilkkaa, vai viekö kyseinen järjestö muuten vaan veronmaksajien rahoja.
MLL on kuitenkin instanssi, jossa ei olla mitään ryhmää "vastaan". Se ei virallisena instituutiona ole vähemmistöseksuaaleja vastaan,
koska ketään ei saa seksuaalisen suuntautumisen tähden "vastustaa" tai eriarvoistaa. Sen myös tulee puuttua lasten etuhin silloinkin, kun
polvirukoilijat tms. ryhmittymä asiattomasti pilkkaa lapsia, joiden vanhemmat eivät polvirukoilijoita miellytä. Ts. MLL ei
tee käytännössä sellaista jakoa, että lesbojen lapsia asiattomasti nimittelyyn se ei puuttuisi, mutta heteroiden lasten asiattomaan nimittelyyn se puuttuisi.
Instanssina MLL on konservatiivinen ja hidas muutoksille.
Tuula Taammisen näkemykset eivät edusta lasten- ja nuorten psykiatrien näkemyksiä, sinänsä. Mutta MLL:n "hitautta" kuvaavaa on, että
Tamminen on MLL:n asiantuntijalääkärinä kysymyksessä olevissa asioissa, eikä joku muu lasten- ja nuorisopsykiatri ;)
MLL instanssina tulisi päivittää arvo- ja asennemaailmojaan, sekä asiantuntemustaan nykypäivän tietämyksen tasolle, eikä valikoida asintuntemustaan arvomaailmojen mukaan...
Lähetä kommentti
<< Home