Diskurssi takaisin Sigmund Freudiin

Sigmund Freud taisteli homojen oikeuksien puolesta. Hän kirjoitti hallitukselle, että lakeja on muutettava: homous ei ole sairaus, eikä se ole rikos. Hän tuki homojen vanhempia ja kirjoitti heille, koskettavissa kirjeissään, että poikanne eivät ole sairaita, eivätkä rikollisia. Mutta, Freud oli aikaansa edellä :)
Hänen näkemyksiään ei suvaittu. Kävi lopulta niinkin, että Psykoanalyyttisessä Yhdistyksessäkin noustiin Ferudin vastaan tässä homo-asiassa. Ja, tämä olikin ainoa asia, jossa psykoanalyytikot häntä vastaan nousivat.

Eikä psykoanalyytikoista noussut Freudia vastaan kuin kaksi, mutta nämä kaksi saivat tahtonsa lävitse: Anna Freud ja Ernst Jones.
Nyt paljon jälkeenpäin psykoanalyytikot itse ovat tulkinneet useissa artikkeleissaan sekä Annan että Jonesin nousua homouden hyväksymistä vastaan:
he pyrkivät homovastaisuudellaan varjelemaan itseään, jotta tulisivat leimatuiksi heteroiksi :)
Anna Freudista oli koko ajan liikkeellä huhuja, että hän on lesbo. Ja, Jones puolestaan odotti viranomaistutkintoja, sillä häntä epäiltiin lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ja nämä kaksi saivat psykoanalyyttisessä yhdistyksessä homotorjuntansa vallitsevaksi asenteeksi, kun muut olivat olleet Sigmund Freudin kannalla: homous ei ole sen kummempaa, eikä ihmeellisempää kuin heterouskaan.
(Miltähän Sigmund Freudista tuntuikaan, kun Anna ja Jones saivat psykoanalyytikot homouden torjujiksi... Sillä, Sigmund mitä oletettavimmin tiesi ketkä Yhdistyksessä olevista analyytikoista olivat homoja... He olivat hänen ystäviään, joille hän oli lojaali, eikä paljastanut heidän homouttaan, jonka he olivat kertoneet Sigmundille kahdenkesken luottamuksellisesti. Ja, Sigmund varmasti tunsi surua heidän puolestaan...)

Viimeisen kymmenen vuoden aikana psykoanalyytikoista yhä useampi on tullut kaapista ulos, psykoanalyytikoiden omissa piireissä. Ovat kertoneet homoudestaan ja lesboudestaan - omissa piireissään, ja omissa journaleissaan. Ja, psykoanalyyttinen suhtautuminen homouteen alkoi muuttua takaisin siihen, miten Freud homouteen suhtautui.
Psykoanalyyttiset diskurssit ovat koko ajan muuttuneet ja kehittyneet - suhtautuminen homouteen ei ole ainoa asia, joka on muuttunut kasvavan psykoanalyyttisen tietämyksen myötä.

Psykoanalytikkohomot ja -lesbot eivät ole ainoita, jotka ovat kaapista ulostulleet psykoanalyytikoiden piireissä. Analyytikot ovat myös alkaneet kirjoittaa omissa journaleissaan jo kuolleista psykoanalyytikoista, jotka olivat homoja, mutta joiden täytyi näytellä heteroa. Eipä siis ole yllättävää, että myös psykoosi- ja skitsofreniatutkijasta Harry Stuck Sullivanista on nyt käyty keskustelua, sillä hänkinhän oli homo. Vihdoinkin Harry S. Sullivan on päässyt kaapistaan ulos: tosin, kuolemansa jälkeen vasta :)

Sullivan adoptoi itseään 20 vuotta nuoremman "pojan", Jimmien. Itse asiassa, kysymys ei ollut isä-poika -suhteesta, vaan menneiden vuosikymmenten rakkausliitosta. Sullivan tutustui Jimmieen, kun Jimmie oli prostitoitu, jonka asiakkaana Sullivan kävi. He rakstuivat. Ja ainoa keino miehille elää yhdessä oli se, että Sullivan adoptoi rakastajansa. He elivät siis avoliitossa, mutta virallisesti Sullivan oli adoptoinut Jimmien.

Lisää ja tarkemmin Sullivanin homoudesta.