Pelastetaan 1A!

Käsille käy viimeiset mahdollisuudet pelastaa 1A sen viimeiseltä, lopulliselta ja todelliselta hautajaiseltaan. HKL (Helsingin kaupungin liikennelaitos) tekee laskelmansa ja suunnitelmansa 1A:n suhteen: tuo harvoin havaittu aito helsinkiläisspora on HKL:n leikkuupöydän käsittelyssä syksyllä.

Käpyläläisethän rakastavat sporaansa, eikä kukaan tahtoisi sen hautajaisia viettää! Mutta, käpyläläiset eivät käytä sporaansa! He rakastavat sitä, mutta eivät käytä sitä! Sporassa ei kulje matkustajia. Ja, jos joku eikäpyläläinen jääkin odottamaan 1A:ta jonnekin sen lukuisista pysäkeistä, hänelle ystävällisesti, mutta salaperäisesti sanotaan: ”Ei se tule. Ei se kulje. Kannattaa mennä jollakin toisella välineellä”

1A kulkee niin harvoin, että sitä edes harvoin havaitaan. Ja, legendaksi muuttunut spora ollaan nyt legendaksi jättämässäkin, lopullisesti.

Miten pelastaa spora, joka vaeltaa yksinäisenä Helsingin halki sen merellisestä etelästä niin pohjoiseen, että muut raitiovaunut eivät edes niin pohjoiseen uskalla?

1A voidaan pelastaa vain käyttämällä sitä!

Ja, ajatella, että on helsinkiläisiä, jotka eivät ole koskaan kulkeneet 1A:lla! He eivät ole matkustaneet Helsingin halki sitä reittiä, minkä vain tämä yksi voi tarjota. He eivät ole edes kokeneet sitä, mitä 1A reitillään tarjoaa! Eivätkä he siis tiedä mitä menettävät.

Jos tahdot nähdä Helsingin etelästä pohjoiseen. Ja, Helsingin vaihtuvat, arkkitehtoniset kasvot ja pienet vanhat puistot, joita koskaan et ole nähnyt kaikkia yhden ainoan istumakerran aikana, ja joista suurta osaa et ole muutenkaan nähnyt, etkä ehkä tulisi muutoin näkemäänkään. Jos siis tahdot nähdä Helsingin vaihtuvat, moni-ilmeiset kasvot, vain parin euron maksavalla sightseeingillä ja Helsingin moniulotteisinta reittiä pitkin: istu 1A:ssa sen päätepysäkiltä päätepysäkille!

Silloin sinä näet Helsinkiä siten kuin vain aito helsinkiläinen on sitä nähnyt.

Näet Eirasta alkaen Punavuoren meriaiheisen kapakan ikkunat (ja minut ehkä sinulle kädellä vilkuttamassa valkoviinilasillisen äärellä) talossa, joka on kaunistakin kauniimpi pieni suurenmoinen vanha, kauniista yksityiskohdista rikas rakennus. Ja, kuljet keskustaan mukavasti kolisevassa kyydissä, ja keskustan reunaa ja sen puita viereltä tervehtien. Ja tulet vielä Hakaniemeen, katselet Karhupuiston iloisia ihmisiä (ja, ehkäpä minäkin, haa, olen siellä iloisesti kahvittelemassa, jos aurinko paistaa!) ja kukkia, kuljet outoja jännittäviä reittejä Mäkelänkadulle ja sieltä kohden Käpylän kaunista, Melukylämaista maisemaa…

Vaan, kun jäät siihen pysäkille, missä sitten jäätkin, odottamaan 1A:ta, ja joku ohikulkeissaan sinua ystävällisesti neuvoo, että ei kannata odottaa, koska ”ei se kulje”, niin tarkista kuitenkin josko hän onkin oikeassa: jos 1A ei samana päivänä enää kulje, joutuisit siinä seuraavaan aamuun odottamaan, ja odottavan aika on pitkä…
Ota siis varmuudeksi selville, kulkeeko se – jos sen selville saat.
Tai, jos sen vain satut bongaamaan sattumalta jossakin etelän ja pohjoisen välillä, pitkin Helsinkiä yksinäisenä ja yksin vaeltamassa, pysäytä se käsimerkilläsi pysäkillä ja hyppää kyytiin, sillä sitä ei kannata missata!

1A:ta ei voi pelastaa muuta kuin käymällä sen kyytiin istumaan, nauttimaan sen tarjoamasta jännittävästä sightseeingistä!

Sitä ei kannata nyt enää missata, sillä legenda 1A:sta on käymässä kohden 1A:n viimeistä lopullista hautajaista, jos sen annetaan vielä yksikseen vaeltaa hyppäämättä sen kyytiin!

J.K On HKL:ltä käsittämätön floppi olla hyödyntämättä 1A:n sightseeing-arvoa! Sitä reittiä voi sangen hyvin mainostaa sightseeing-reittinä, koska sen varrella kasvaa kaikki eri kerrostumat niin aikakausi- kuin tyylisuuntauksiensakin puolesta, Helsingin arkkitehturisesta miljööstä! Ei muuta kuin pieni A-nelos-kartta jokaiselle matkustajalle käteen. Ja, karttaan merkittynä eri aikakausien ja tyylisuuntien rakennuksia ja puistoja ja puita…
Ja, 1A täyttyisi innostuneista matkustajista! Ja, hintana olisi silloinkin oltava se sama maksu, mikä HKL:n kulkuneuvoissa onkin!