Mignon ja Suklaatehdas

On se viikko vuodesta, jota useat suklaan ystävät ovat odottaneet - varsinkin suklaasta pitävät laktoosi-intoleraatikot: Mignonit ovat pääsiäisen jälkeisessä alennusmyynnissä. Nyt niitä hamstrataan!

Saksalaisen yrityksen työntekijänä Sveitsistä Suomeen muuttanut Eduard Fatzer* sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1849, jolloin hän aloitti omat liiketoimintansa. Eduardin ja hänen sveitsiläissyntyisen vaimonsa toinen lapsi, Carl, tahtoi isänsä vastusteluista huolimatta, opiskella kondiittoriksi. Ja, niin Carl, täytettyään 18 vuotta, opiskelikin Pietarissa, Berliinissä ja Pariisissa suomalaisille vielä kovin outoa kondiittorin ammattia ja taitoja.

17.9. 1891 Carl Fazer avasi venäläissuomalaisen/ranskalaisvenäläisen konditorian Kluuvinkadulle, isänsä omistamaan kiinteistöön, Helsingissä. Pian avajaisten jälkeen konditoriaan meni kaakaolle myös kaunis nuori nainen nimeltä Berta, ja Carl oli mennyttä miestä hänet nähdessään. Oliko Berta Blomqvistilla osuutta siihen, että vuonna 1894 Carl päätti panostaa oikein todenteolla juuri suklaan ja konvehtien valmistamisen Kluuvinkadulla, sitä en tiedä – mutta ainakin nämä kaksi avioituivat kyseisenä vuonna. Berta työskenteli koko elämänsä miehensä rinnalla. Hän toi ulkomailta vaikutteita paitsi resepteihin, niin myös tuotteiden esillepanoon ja estetiikkaan.

Carl valmisti suomalaisten makusteltaviksi ihmeellisiä herkkuja kuten esimerkiksi kinuskia. Jo vuonna 1892 kerrottiin, että Carlin konditoriassa Kluuvinkadulla nautittiin päivittäin tuhansittain leivoksia, ja niiden lisäksi suklaita, konvehteja... Koko Helsinki, aikalaisdokumentaation mukaan, ravasi Kluuvinkadulla Fazerin konditoriassa - ja, varsinkin naiset.

Fazerin vanhinta valikoimissa yhä olevaa makeista, Pihlaja-makeista, Fazer alkoi valmistaa 1895.
Idean Mignon-munaan Fazer löysi saksasta, ja hän alkoi valmistaa Mignoneita vuonna 1896. Mingon on siten Fazerin toiseksi vanhin, yhä valikoimissa oleva tuote. Carl siirsi makeisten tuotannon uuteen tilaan Tehtaankadulle vuonna 1897, jolloin samalla alkoi Fazerin makeisten teollinen tuotanto. Kauppa oli sujunut loistavasti! Helsinkiläiset halusivat Pihlajia, Mingoneita ja konvehteja, leivoksia, jäätelöjä, suklaata ja makeisia!

Tsaariperhe, kuulemma, tykkäsi Mignoneista. Mutta, niin tykkäsivät suomalaisetkin, sillä suosio jatkui kaikista yhteiskunnallisista ja maailmanpoliittisista muutoksista huolimatta. Fazerilla meni hyvin: makeisia ja herkkuja haluttiin vaikeidenkin maailman aikojen ja sortokausien aikana sekä niiden jälkeen. 1919 Fazer osti koko Tehtaankadun korttelin, jossa hänen makeistehtaansa oli ollut jo vuodesta 1897. Suklaan, makeisten ja muun suussa sulavan tuotanto monipuolistui entisestään ja myynti laajeni koko ajan niin Suomessa kuin ulkomaillekin asti. Ja, myös Mignon ihastutti aina vaan suurempia määriä herkkusuita, kuten kaikki muutkin Fazerin tuotteet. Hankoon vuonna 1911 perustettu suomalaisenglantilainen keksitehdas Biscuittehdas Oy siirtyi Fazerin omistukseen 1927.

Mignon munat edelleen valmistetaan käsin. Joka ainoa Mignon on huolellista käsityötä, jota nykyään tehdään Vantaalla. Tämä urakka aloitetaan jo marraskuussa, sillä näitä munia valmistetaan pääsiäiseksi päälle miljoona. Kuvitelkaa: käsityönä päälle miljoona munaa!
Oikeiden kananmunien sisältö tyhjennetään 110 vuoden perinteiden mukaan. Ja, sitten eheät, tyhjät munankuoret puhdistetaan sisältä. Ne puhdistetaan niin hyvin, että ei ole ollut edes lintuinfluenssan tarttumisen pelkoa Mignonin herkuttelijoilla.
Aitoon munakuoreen valetaan mantelipähkinänougat massaa, jonka resepti on tietenkin Fazerin salaisuus. Kaakaoprosentti tässä massassa on 35%. Ja tämä massa on gluteenitonta ja laktoositonta, mutta niiden sijaan siinä on kilokaloreita kuitenkin kuten kunnon suklaassa kuuluukin olla :)

Tällä viikolla suklaan ystävät hamstraavat Mignoneita alennusmyynneistä. Mignonit säilyvät syötävän hyvinä marraskuun puolelle asti. Siis, vaikkapa syksylläkin voi yllättää ja laittaa kahvipöytään munakupit ja niihin Mignonit :)

* Jotta sukunimi olisi suomalaisille helpommin lausuttava ja kirjoitettava, Eduard myöhemmin pudotti siitä t-kirjaimen pois.

Carlin ja Bertan yrityksen vaiheista lisää luettavaa Fazerilta.

Muiden yritysten laktoosi-intoleraatikoillekin sopivista suklaaherkuista listaa löytyy laktoosittomille syömisille omistetusta tuotetietokannasta.

Monenlaista tietoa ja asiaa suklaasta saa muun muassa Suomen ainoan suklaayhdistyksen nettisivuilta.